Kuinka osoitan CO2-päästöt tonnia kohti terässä?

CBAM laskee jo nyt, tuotepassi ei vielä

CO₂-päästöjen osoittaminen tonnia terästä kohti tapahtuu kahta erillistä kautta, ja kumpi reiteistä on sovellettava riippuu siitä, mitä teräkselle tapahtuu. Joka tuo rautaa tai terästä EU:n ulkopuolisesta maasta, joutuu tekemisiin hiilirajakorjauksimekanismin (CBAM, asetus (EU) 2023/956) kanssa: siinä on jo velvoite laskea ja raportoida sisällytetyt päästöt tonnia kohti asetuksessa määrätyn menetelmän mukaisesti. Joka käy kauppaa tai jalostaa terästä EU:n sisällä ja joutuu myöhemmin toimittamaan digitaalisen tuotepassin ESPR:n mukaisesti, odottaa toista menetelmää: tuotepassille itselleen sopivaa, joka on vahvistettava tuoteryhmittäin delegoidulla säädöksellä (asetuksen (EU) 2024/1781 39 artikla). Ei siis ole yhteistä laskentamenetelmää, joka toimisi molempiin tarkoituksiin yhtä aikaa — CBAM-laskelma ei ole automaattisesti sopiva tai riittävä tuotepassille, eikä päinvastoin.

Keille tämä koskee ja keille ei

CBAM koskee maahantuojaa: sitä, joka tuo rautaa, terästä tai tiettyjä johdannaisia tuotteita EU:n ulkopuolelta Unioniin, koskee sisällytettyjen päästöjen raportointivelvoite. Asetus koskee tuontitapahtumaa, ei terästä, joka on jo tuotettu EU:n sisällä tai joka vaihtaa omistajaa EU:n sisällä ilman EU:n ulkopuolelta tapahtuvaa raja-ylitystä. Teräskauppiaille, metallinkäsittelijöille ja rakennusyrityksille, jotka tekevät ostot EU:n sisällä, CBAM ei siis yleensä ole merkityksellinen kehys omille hankinnoilleen — ellei he itse ole maahantuojia.

Digitaalinen tuotepassi ESPR:n mukaisesti toimii päinvastoin: se koskee itse tuotetta sen kotimaasta riippumatta ja on tarkoitettu tuotteen käyttöiän aikaisten tietojen, muun muassa ympäristösuorituksen, saattamiseksi saataville koko ketjussa — valmistajalle, kauppiaalle, jalostajalle ja loppukäyttäjälle. Se, liittyykö CO₂-päästö tonnia kohti siihen pakollisesti ja millä laskentamenetelmällä, ei ole vielä vahvistettu; se seuraa vasta tuoteryhmän raudalle ja teräkselle tarkoitetusta delegoidusta säädöksestä.

CBAM on käynnissä, tuotepassin menetelmä ei vielä

CBAM:n osalta velvoite sisällytettyjen päästöjen laskemiseen ja raportointiin seuraa jo asetuksesta itsestään; tarkat laskennan säännöt on siinä laadittu. Digitaalisen raudalle ja teräkselle tarkoitetun tuotepassin osalta ESPR:n mukaisesti tilanne on erilainen: 39 artikla määrää, että testaus-, mittaus- ja laskentamenetelmät vahvistetaan tuoteryhmittäin, ja raudalle ja teräkselle tarkoitettu delegoitu säädös puuttuu vielä. Kunnes säädös on julkaistu, tuotepassille ei ole määrätty tapaa osoittaa CO₂ tonnia kohti — mikä ei tarkoita sitä, että mitään ei voitaisi tehdä, mutta se tarkoittaa sitä, että tuotepassille puuttuu pakollinen, yhdenmukainen menetelmä. Heti kun säädös ilmestyy, sen päivämäärä ja sisältö päivitetään tällä alustalla.

Kuinka tämä käytännössä otetaan huomioon

Joka joutuu tekemisiin raudalle ja teräkselle tarkoitetun tuonnin kanssa EU:n ulkopuolelta, katsoo ensin CBAM-asetukseen itseensä: siinä on merkitty, mitkä hyödykkeiden koodit kuuluvat sääntelyyn ja mitä laskentamenetelmää sisällytetyille päästöille on noudatettava. Se on reitti, jolla on jo konkreettisia velvoitteita.

Teräksen kauppaa tai jalostusta EU:n alueella harjoittavien ja tuotepassia valmistelevien kannattaa hyvissä ajoin inventoida, mitä CO₂-tietoja on jo saatavilla — esimerkiksi valmistajalta, olemassa olevista ympäristöselosteista tai CBAM-tiedoista, jos niitä on jo olemassa tuontiteräksen vuoksi. Näitä tietoja voidaan myöhemmin käyttää perustana, vaikka passin lopullinen laskentamenetelmä ei vielä ole vahvistettu. Ei ole järkevää nimetä nyt metodia lopulliseksi, koska delegoitu säädös voi vahvistaa menetelmän tavalla, joka poikkeaa nykyisen käytännön mukaista. Järkevää on kuitenkin pitää käytettävissä olevat tiedot järjestyksessä, jotta ne voidaan nopeasti muuntaa passin vaatimuksiin menetelmän julkaisemisen yhteydessä.

Perusta: CBAM-asetus ja ESPR:n 39 artikla

Velvollisuus laskea upotetut päästöt tonnia kohden teräksen ja raudan tuonnissa perustuu asetukseen (EU) 2023/956, hiilirajan oikaisumekanismiin. Velvollisuus vahvistaa jokaista tuoteryhmää kohden testaus-, mittaus- ja laskentamenetelmä digitaaliselle tuotepassille perustuu asetuksen (EU) 2024/1781 (ESPR) 39 artiklaan. Raudalle ja teräkselle tätä viimeksi mainittua menetelmää ei ole vielä julkaistu; CBAM-menetelmä sen sijaan on jo asetuksessa itsessään.

Joka jo käsittelee CO₂-raportointia terästä tuonnin kautta, tutustuu CBAM-asetukseen sovellettavista laskentasäännöistä. Joka valmistautuu tuotepassiin, pitää olemassa olevat CO₂-tiedot selkeässä järjestyksessä ja odottaa delegoitua säädöstä — tätä sivua päivitetään heti kun se on saatavilla.

Mistä tämä perustuu

Asetus itsessään on EUR-Lexissä. Viitaamme kullakin väitteellä; ette tarvitse uskomaan meitä.

Mitä sinun on konkreettisesti tehtävä

CO₂-päästö tonnissa terästä on yksi niistä luvuista, joita teräskaupan yrittäjät kohtaavat useimmin: kaikki tietävät, että luvusta tulee kerran tuotepassin kiinteä osa, mutta siihen liittyvä laskentamenetelmä ei ole vielä vahvistettu. Mitä sisällöllisesti jo tapahtuu, on CBAM: kun terästä tuodaan maista EU:n ulkopuolelta, CO₂-päästö tonnissa pyydetään jo ja lasketaan, vaikkakin eri tarkoituksiin kuin tuotepassille. Nämä kaksi linjaa — CBAM nyt, passi pian — kulkevat osittain rinnakkain ja se on juuri se, missä sekaannus syntyy.

Mitä sinulta odotetaan

Toimita CO₂-tiedot tuonnissa (CBAM)

Terästä, joka tuodaan EU:n ulkopuolelta, sovelletaan Asetusta (EU) 2023/956 (CBAM) ja tuotannossa vapautunut CO₂-päästö on raportoitava ja maksettava myöhemmin. Käytännössä 10–100 työntekijän yritykselle, joka tuo terästä, se tarkoittaa, että EU:n ulkopuolelta olevalta toimittajalta pyydetään tiedot sisällytetyistä päästöistä ja nämä tiedot kirjataan jokaista lähetystä kohti. Tämä on erillään tuotepassista: CBAM on kaupan väline rajalla, passi on tuotetietojen väline, joka kulkee terästä mukana. Mistä CBAM merkitsee teräksen tuonnille on näin ollen erillinen kysymys, joka koskee samoja taustalla olevia lukuja.

Noudata laskentamenetelmää, kun se on vahvistettu

Tuotepassista itsestään sovelletaan ESPR:n (Asetus (EU) 2024/1781) 39 artiklan perusteella, että arvot, kuten CO₂-päästö tonnissa, määritetään testaus-, mittaus- tai laskentamenetelmän mukaisesti, jonka Euroopan komissio vahvistaa tuoteryhmittäin. Terästä kyseinen menetelmä ei ole vielä olemassa. Se ei tarkoita, ettei olisi mitään tehtävää: se tarkoittaa, että yritys tekee viisaasti, kun se tietää nyt jo, mitkä tiedot ovat sellaisen laskutoimituksen perustalla, jotta niitä ei jouduta jälkikäteen selvittämään. Ajattele romun osuutta, uunityypin valintaa, energian alkuperää. Kuka nyt jo kirjaa romun osuuden sulaan, hänellä on myöhemmin jo tärkeä osa laskutyöstä valmiina, sillä romun osuus on useimmissa tunnetuissa teräksen CO₂-menetelmissä keskeinen muuttuja.

Tehdä ero scope 1, 2 ja 3 välillä

Ilman vahvistettua menetelmää on käytännöllisesti katsoen arvokas erottaa omasta tuotantoprosessista peräisin oleva päästö (scope 1 ja 2) siihen jo sisältyvästä päästöstä ostetusta terässä tai malmissa (scope 3). Puolivalmisteille, joita käsitellään edelleen, on merkityksellisintä se, kuinka paljon CO₂-kuormaa ostetun materiaalin sisällä on. Tämä yhdistyy kysymykseen, tuodaanko malmin alkuperä mukaansa tuotepassiin, sillä raaka-aineen alkuperä määrää usein CO₂-profiilin — malmista korkeakaariuunitoiminnasta on eri kuin romu sähköuunissa.

Pidä tiedot jäljitettävissä lähteeseen

Mikä laskentamenetelmä tahansa on käytössä, taustalla olevat luvut on pystyttävä osoittamaan peräisin jostakin: energialaskusta, prosessikirjauksesta, toimittajan ilmoituksesta. CO₂-luku, jota ei voi jäljittää lähteeseen, ei ole käytännössä kestävä, kun asiakas tai valvontaviranomainen kysyy siitä.

Missä asiat menettävät hallintaansa käytännössä

Joitakin tilanteita toistuu yrityksillä, jotka käsittelevät tätä aihetta:

CBAM-luvut sekoitetaan passiluvuihin. Tuoja olettaa, että CBAM:lle tehty CO₂-ilmoitus pätee automaattisesti myös tuotepassille. Molempien säännösten soveltamisala ja tarkoitus eroavat toisistaan, ja passportille tuleva laskentamenetelmä ei ole vielä vahvistettu — CBAM-luvun suora kopiointi voi jälkikäteen johtaa väärään arvioon.
Käytetään keskiarvoa yksittäisen lähetyksen tai erän luvun sijaan. Koko vuoden tuotannon keskimääräinen CO₂-arvo kertoo vähän yhdestä tietystä kelasta tai terässä olevasta tangosta, kun taas passi odottaa tulevaisuudessa tietoja tuotetta tai erää kohti.
Romun osuutta ei kirjata erikseen. Koska romulla on suuri vaikutus CO₂-päästöihin tonnia kohti, puuttuva tai epätarkka romun osuuden kirjaus on yksi yleisimmistä puutteista tiedostossa.
EU:n ulkopuolella olevat toimittajat eivät toimita taustalla olevia tietoja. Tuonnissa vastaanotetaan joskus vain loppuluku ilman perusteluja. Kun tuo luku tarkistetaan, ei ole mitään, mihin turvautua.
Odotetaan, kunnes menetelmä on olemassa, ennen kuin mitään kirjataan. Koska delegoitua säädöstä ei ole vielä julkaistu, jotkin yritykset lykkäävät kaikkea kirjausta. Se tarkoittaa, että perustiedot ennen tuota päivämäärää puuttuvat, kun menetelmä tulee voimaan.

Mitä voitte kirjata ylös

Yhteenveto lähetyksittäin CO₂-tiedoista, jotka on ilmoitettu CBAM:lle, mukaan lukien toimittajan taustalla oleva lähde.
Romun osuuden kirjaus sulatusta tai erää kohti, joka yhdistetään romujen osuus sulannossa.
Tiedosto jokaista toimittajaa kohti tuotantoprosessin tyypillä (masuuni, sähköuuni) ja tarvittaessa energialähteellä.
Laskut tai energiankulutuksen kirjaukset tuotantolinjaa kohti, perusteluna tulevalle laskelmalle.
Merkintä jokaisen erän kohdalla raaka-aineen alkuperästä, liittyen rautamalmista..
Lokitiedosto tuotantoprosessin tai energialähteen muutoksista, jotta CO₂-luvut voidaan myöhemmin linkittää oikeaan ajanjaksoon.

Kun Euroopan komissio julkaisee delegoidun säädöksen teräkselle ESPR:n 39 artiklan nojalla, laskentamenetelmä ja päivämäärä, jolloin se tulee pakolliseksi, esitetään tässä.

Tämä ei ole juridista neuvontaa. Tämä sivu sisältää yleisiä tietoja sääntelystä, jota tämä alusta koskee. Emme tunne vosituaatiota. Jos epäröitte omaa tilannettanne, kuulkaa juristi tai toimivaltainen valvontaviranomainen.

Kirjoitettu tekoälyllä edellä olevien lähteiden perusteella, jonka ihminen tarkisti 2026-08-22. Onko jotain vialla? Kerro meille — korjaukset saavat etusijaa.